veikkamattila1The battleline between good and evil runs through the heart of every man.
Veikka Mattila
Ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen opiskelija Helsingin yliopistossa. Kristitty arvokonservatiivi ja vankkumaton uskonnonvapauden ja sananvapauden puolustaja. Kaikenlaisen totalitaristisen ajattelun kriitikko.
Mikä on se tärkein kriteeri tasavallalle presidenttiä äänestäessä?
Voi olla maallikolle vaikea arvioida ulkopoliittisten kantojen sävyeroja, varsinkin kun keskivertosuomalainen usein ujostelee itselleenkin omia mielipiteitään ja korostaa asiantuntemattomuuttaan. Aika monta kertaa olen saanut kuulla koulutetuiltakin, etteivät tee päätöstään poliittisin perustein, koska hänen ehdokkaallaan varmasti on sellaista "sisäpiiritietoa" jota hänellä itsellään ei ole, joten asiaa on sitten turha edes miettiä.
Tämän Suomen merkkivuoden ajan on nostettu esille mitä erilaisimpia hyviä asioita Suomesta ja korostettu mitä omalaatuisimpia puolia Suomesta. Sen lisäksi on paljon keskitytty Suomen satavuotiseen historiaan kerraten paljon kansankunnan synty- ja kohtalonhetkiä ja nostettu esille erilaisia henkilöitä ja sankareita. Kuitenkin kaikista tärkein taho on useimmissa asioissa unohdettu kokonaan.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti tiistaina 26.9.2017 suuren EU:n liittovaltiokehitystä edistävän suunnitelmansa. Tässä kirjoituksessa tarkastelen erityisesti Macronin pakolaisiin ja maahanmuuttoon liittyviä näkemyksiä, jotka esitettiin vielä toistaiseksi – ainakin julkituodussa puhunnassa – varsin yleisellä tasolla.
Jakelusta poisvedetty satavuotisjuhlaraha ehti nostattaa ristiriitaisesti kapinahenkeä ja syyllistyttämistuntoja. Rahaministeri Orpo kauhistelee osoittelevaa teloituskuvaa. Oppositiopäällikkö Rinteen mukaan juhlakolikossa on yksipuolinen valkoisen Suomen viesti, vaikka "sorrettu kansa nousi asein taistelemaan vapautensa ja tasa-arvonsa puolesta".
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisuuden juhlaraha on julkaistu. Kolikon kuva esittää punaisten teloittamista 1918.
Kun kuva alkoi levitä sosiaalisessa mediassa, oletin sitä aluksi vitsiksi. Kuva on kuitenkin Suomen rahapajan sivuilta, ja kolikko on aito.
Jos mahdollista, juhlarahan saatesanat ovat vielä makaaberimmat: "Juhlarahan tunnuspuoli muistuttaa vuonna 1918 kansalaisia koetelleesta sisällissodasta, josta Suomi selvisi. "
Milloin juhlittiin ensimmäisen kerran Suomen itsenäistymistä?
Eduskunnan 6.12.1917 antaman deklaraation (sittemmin itsenäisyysjulistukseksi kutsutun) jälkeen ei välittömästi juhlittu. Ensimmäiset juhlat pidettiin vasta tammikuussa 1918.
Mutta kutka juhlivat, missä ja milloin?
*
Johdanto
Penseää Suomea yllytetään antamaan itsenäisyysjulistus
Jo pelkkä sana Kenraalikuvernööri saa kylmät väreet kulkemaan normisuomalaisen selkäpiissä. Se liittyy Venäjän vallan aikaan, Imperiumin valtiaan käskyläisen toimintaan, monesi suorastaan Bobrikoviin. Komealta kalskahtavaan virkanimeen liittyy päällimmäisenä negatiivisia tuntemuksia.
Mutta jospa kysymme: Kuka kenraalikuvernööri oli ydinasemassa Suomen itsenäistymiskehityksessä?
Jäämmekö vaille vastausta, vai saammeko ilmoille joukon vastaväitteitä: ei sellaista kenraalikuvernööriä ollutkaan!
Suomi itsenäistyi laukaustakaan vaihtamatta, ennen sotiamme, joihin usein viitataan Suomen itsenäisyydestä puhuttaessa. Suomen alueella ei ollut sotatoimia ensimmäisen maailmansodan aikana ennen kevättä 1918. Ensimmäisen maailmansota johti Venäjän sisällissotaan ja sen romahtamiseen, jonka seurauksena Suomen suurruhtinaskunta, Venäjän keisarikunnan osa, julistauttui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917.
Suomen sisällissota "punaisten" ja "valkoisten" välillä alkoi tammikuussa 1918 ja päättyi "valkoisten" ja Saksan armeijan voittoon.
Ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen opiskelija Helsingin yliopistossa. Kristitty arvokonservatiivi ja vankkumaton uskonnonvapauden ja sananvapauden puolustaja. Kaikenlaisen totalitaristisen ajattelun kriitikko.