Pääsin Jeesuksen avulla yliopistoon ja valmistuin sieltä Hänen avullaan

Vuonna 2010 hain opiskelemaan kolmatta kertaa historiaa ja varavaihtoehtona ympäristöekonomiaa: En läpäissyt historian valintakokeita ja ympäristöekonomiasta sain selville, etten ollut sisään valittujen joukossa. Petyin ja masennuin hieman, sillä olin jo kolmannen kerran jäänyt yliopiston ulkopuolelle. Kuitenkin yhtenä heinäkuun aamuna heräsin puheluun. Se oli Helsingin yliopistosta ja sieltä kysyttiin, halusinko ottaa vastaan opiskelupaikan ympäristöekonomiaan toiselta varasijalta, sillä paikan saanut ilmoitti, ettei halunnut paikkaa. Ilmoitin, että haluan ja sain sen. Tämä sai mielialani muuttumaan hetkessä iloiseksi ja riemuitsin vanhempieni kanssa.

En saanut paikkaa omien valintakoepisteiden perusteella, vaan sen takia, että toinen peruutti opiskelupaikkansa. Kyse oli siis armosta, jota silloin en vielä tajunnut saaneeni.

Opinnot alkoivat yliopistossa ja ne olivat hyvin mielenkiintoisia ja sujuivat kohtuullisesti. En kuitenkaan ollut oman ryhmäni parhaita opiskelijoita. Opiskelujeni alussa halusin parantaa englannin kielen taitojani ja oppia luontevaksi asioimaan ulkomaalaisten kanssa. Siksi liityin kansainväliseen opiskelijajärjestö AIESEC:iin. Oltuani sen toiminnassa mukana muutaman vuoden sain ajatuksen lähteä vaihtoon. Halusin valita maaksi Yhdysvallat, koska ajattelin, että on itse mentävä katsomaan, ovatko maahan liittyvät kliseet totta.

Pääsin kansainvälisen ISEP-vaihdon kautta Washingtonin osavaltioon Yhdysvalloissa. Lähdin Yhdysvaltoihin elokuussa 2013. Toisena päivänä saavuin vaihtoyliopistoni kampukselle ja yllätyksenä siellä oli kristittyjä opiskelijoita vastaanottamassa minua ja muita. Tajusin, mistä oli kyse, mutta ajattelin, että tässähän on niitä amerikkalaisia, joiden kanssa hengatessa saa varmasti parannettua englannin kieltä enkä minä pelkää heitä. Siten aloin viettää aikaa kristittyjen opiskelijoiden kanssa ja liityin heidän Raamattupiiriinsä. Melko nopeasti aloin tajuamaan, että olin paennut totuutta Jumalasta koko ikäni pelkuruuden tähden eli olin suonut uskovaisille kernaasti heidän uskonsa, mutta kysyttäessä omaani, suutuin. Yhdysvalloissa päätin, että tämä on minun elämäni ja päätin lähteä seuraamaan Jeesusta.

Olin Washingtonin osavaltiossa kymmenen ikimuistoista kuukautta. Tajusin siellä, että palaan Suomeen eikä minulla ollut hajuakaan suomalaisista seurakunnista. Pyysin, että puolestani rukoiltaisiin hyvän seurakunnan löytämistä. Rukous toteutui vain viisi päivää Suomen tuloni jälkeen Helsingissä: Lähdin vierailemaan Siiloan-seurakuntaan ja jäin sille tielle: Otin kasteen vastaan ja sain täyttyä Pyhällä Hengellä.

Jatkoin yliopisto-opintojani normaalisti, mutta nyt uuden silmin. En enää osallistunut opiskelijajuominkeihin, mutta suoritin kursseja ihan samalla tavalla. Pääsin myös avustajaksi Ekonometrian kurssille ja yliopiston maksamaan palkkatukiharjoitteluun Finprolle.

En jäänyt Helsingin yliopistossa hengellisesti täysin yksin, sillä löysin Helsingin yliopistosta OPKO:n uskovaiset opiskelijat ja kävin heidän raamattupiirissään muutaman kuukauden. Pääasiassa kuitenkin osallistuin säännöllisesti oman seurakuntani kokouksiin. Kurssisuoritukseni jatkuivat kohtuullisina.

Tarinaani sisältyy myös vaikeuksia. Kärsin vuonna 2016 puoli vuotta univaikeuksista niin, että ne alkoivat marraskuussa 2015 ja katosivat kesäkuussa 2016. Sen jälkeen kärsin uudestaan niistä vuoden 2016 lopusta vuoden 2017 syyskuuhun. Univaikeuteni olivat sellaisia, että meni sänkyyn noin kello 24.00 aikaan, mutta en saanut juuri nukutuksi yö yön jälkeen, viikko viikon jälkeen. Tietysti välissä saattoi olla muutama paremmin nukuttu yö. Tästä seurasi se, että mieleni ei toiminut tiettyinä iltapäivän tunteina juuri ollenkaan eikä ajatustyö luonnistunut näinä tunteina. Lisäksi monet päivät tuntuvat siltä kuin että kulkisin sumussa. Onneksi henkinen toimintakykyni palasi iltaisin.

Vuonna 2017 löysin Jumalan johdatuksesta kenialaisen uskonsisaren, tohtorikoulutettavan maatalousekonomiasta. Hänen kanssansa ja erään kolmannen ghanalaisen pastorin ja myös maatalousekonomian tohtorikoulutettavan kanssa aloimme rukoilla Viikin Infokeskuksessa.

Graduaiheeni sain professorilta ja toisin kuin vuosia aiemmin olin suunnittelut, minulla ei ollut mitään vahvaa sisäistä tunnetta aiheesta eikä mitään ulkopuolista toimeksiantajaa, jolle gradu olisi tehty. Graduni kanssa sain oppia kärsivällisyyttä ja siinä meni kokonaisuudessaan yli vuosi. Menetin välillä hermoni odottamisen kanssa, mutta Jumala rauhoitteli minua. Kirjoitin gradua lähinnä illoin, kun mieleni taas toimi jotenkin.

Opiskelujen aloittaminen Helsingin yliopistossa oli Jumalan johdatusta ja suunnitelmaa. Jumala suunnitteli polkuni niin, että lähdin vaihtoon ja löysin siellä Jeesuksen. Tämän jälkeen Jumala johdatti minut takaisin yliopistoon opiskelemaan lisää ja valmistumaan. Valmistuin huhtikuussa ja nyt elän päivä päivältä ja viikko viikolta Jumalan johdatuksessa ymmärtääkseni Jumalan suunnitelman työelämää ja muuta elämään varten (lue elämä-sanat=Jeesus).

On hyvä sanoa myös muutama sana Helsingin yliopistosta: Sen uskotaan olevan yksi Suomen ateistisimpia työpaikkoja ja opiskelupaikkoja tai sillä on ainakin sellainen maine, että sinne saatetaan ehkä tulla uskovana, mutta sieltä lähdetään ateistina. Kuitenkin tämä on vain puolitotuus, sillä Helsingin yliopistossa esimerkiksi aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala on uskovainen kristitty ja samalla yliopiston menestyneimpiä (geotieteiden viitatuin tutkija) ja tunnetuimpia professoreita. Lisäksi hänen tutkimusryhmässään ja esimerkiksi Ilmatieteen laitoksella on töissä useita uskovaisia tutkijoita tai luonnontieteilijöitä.

Niin ikään oma esimerkkini todistaa, että mielikuvat Helsingin yliopistosta pelkkänä ateistien yhteisönä tai paikkana, jossa kristinuskolla tai Jeesus nimellä ei ole mitään asemaa, ovat paikkansa pitämättömiä: Sen sijaan Helsingin yliopistossa opiskelee ja työskentelee joukko kristittyjä, jotka eivät pelkää tuoda esiin vakaumustaan. Minulla onkin harras toive siitä, että vielä joskus tulevaisuudessa Helsingin yliopisto on sadoille ellei tuhansille opiskelijoille paikka, johon he menevät sisään ateisteina ja tulevat ulos uskovina kristittyinä.

Joka tapauksessa kiitos kuuluu yksin Jeesukselle siitä, että armosta pääsin yliopistoon opiskelemaan, armosta tulin uskoon siellä ja armosta valmistuin sieltä. Kiitos ja ylistys Hänelle siitä!

 

veikkamattila1

Kristitty arvokonservatiivi ja vankkumaton uskonnonvapauden ja sananvapauden puolustaja. Kaikenlaisen totalitaristisen ajattelun kriitikko. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, MMM vuosimallia 2018.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu