veikkamattila1 The battleline between good and evil runs through the heart of every man.

Olenko tyhmä, koska olen uskova?

Sanotaan asia suoraan: Suomessa on yhä suositummaksi tullut ajatus pitää uskovaa ihmistä tyhmänä tai ainakin yksinkertaisena, ajattelultaan lapsen tasolla olevana ihmisenä. Tällöin ajatellaan, että uskovaiselta ihmiseltä puuttuu kokonaan kyky itsenäiseen, kriittiseen ajatteluun eikä korkeakoulutettu tai ”nykyaikainen” ihminen ei voi mielekkäästi uskoa mihinkään yliluonnolliseen tai korkeampaan voimaan.

Taustalla on laajempi myytti siitä, että tiede ja uskonto olisivat toisilleen vastakkaisia ja uskottava tutkija ei voi olla uskovainen samalla kertaa. Tällainen ajattelu ei kuitenkaan perustu yhtään tosiasioihin, sillä esimerkiksi Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala on avoimesti uskova ja oman alansa ykköstutkijoita maailmassa ja toinen avoimesti uskova Matti Leisola toimi vuodesta 1997 aina vuoteen 2011 Teknillisellä korkeakoululla bioprosessi tekniikan professorina, TKK:n Kemian tekniikan osaston johtajana ja kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan dekaanina. Kuitenkin mahdollisimman monen palkitun suomalaisen tutkijan ja uskovan luetteleminen ei silti ole kirjoitukseni varsinainen tarkoitus eikä aina edes tarkoituksenmukaista.

Olen itse Helsingin yliopiston maisterivaiheen opiskelija ja pääaineenani on ympäristö- ja luonnonvarataloustiede. Alun perin kuitenkin hain opiskelemaan historiaa kolmena peräkkäisenä vuotena ja vaikka en tullut valituksi, niin historiaa olen harrastanut sitä koko elämäni. Historiassa olen lukenut laaja-alaisesti Antiikin Kreikasta ja Roomasta, profeetta Muhammadin aikaisesta Arabiasta, umaijadien ja abbasidien kalifaateista, Kiinan eri dynastioista, Inka- ja Atsteekkivaltakunnista, Ranskan suuresta vallankumouksesta, Yhdysvaltojen 1800-luvulla käymistä sodista Meksikoa ja Espanjaa vastaan, Venäjän imperiumin 1700- ja 1800-luvun kehityksestä ja Neuvostoliiton alkuvuosikymmenistä (kiitos Timo Vihavainen!) jne.

Historia on monien muiden asioiden ohella opettanut minulle sen, että juuri korkeasti koulutetut ja akateemista viisautta täynnä olevan lukeneiston tai älymystön edustajat ovat usein olleet niitä, jotka ovat kaikista ihmisryhmistä sokeimmin ja altteimmin hurahtaneet ja kannattaneet omansa aikansa elämää suurempia aatteita. Näitä aatteita ovat olleet muun muassa eugeniikka, kansallissosialismi, marksismi-lenismi (tai taistolaisuus) ja he ovat kannattaneet niitä, vaikka niiden mielettömyys, valheellisuus ja tuhoisuus on ollut alusta lähtien nähtävissä. Juuri korkeasti koulutetun älymystön suuri akateeminen oppineisuus, -lukeneisuus ja- viisaus ei millään lailla edesauttanut heidän kriittistä ajatteluansa tunnistaa aikansa suurien aatteiden perimmäinen valheellinen olemus, vaan päinvastaisesti ne saattoivat useissa tapauksissa tehdä heistä niin ylpeitä, että heistä tuli täysin sokeita ja kyvyttömiä näkemään totuus kannattamistaan aatteista. Esimerkiksi Suomessa jatkosodan aikana toimineen kansallissosialismia kannattaneen Suomen Valtakunnan Liiton jäseninä toimi silloisesta Helsingin yliopistosta runsaasti professoreita ja jopa hurjimpien väitteiden mukaan jopa 25% koko silloisesta yliopistojemme professorikunnasta.

Helsingin yliopistossa opetetaan tällä hetkellä paljon teorioita, uskomuksia ja asioita, jotka kyllä vaikuttavat älykkäiltä, fiksuilta ja vallankumouksellisilta ulkoapäin, mutta sisältä ne ovat tyhjän arvoisia, käytännön elämälle vieraita, järjenvastaisia ja jopa toisinaan yhteiskunnalle hyvin haitallisia. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa sadat, elleivät tuhannet opiskelijat, kannattavat ja suitsuttavat yksisilmäisesti ja laumasieluisesti useita aatteita ja ideologioita kysymättä ollenkaan, onko heidän kannattamissaan asioissa oikeasti mitään järkeä ja mitkä ovat todelliset seuraukset, jos ne pääsevät yhteiskunnassa hallitsevaan asemaan.

Tiedän jo tässä vaiheessa omalla kohdallani, että minulla on ja tulee olemaan monia sokeita pisteitä tai olen ja tulen olemaan monille asioille sokea elämässäni (ks. toinen kirjoitukseni parin vuoden takaa). Lisäksi on hyvin selvää, että minulla on elämänkokemusta vielä vähän. Parhaimmassa tapauksessa ehkä silmäni avautuvat näkemään ja mieleni ymmärtämään niin, että muutama sokeuteni laji katoaa vuosien myötä ja muutaman kohdalla alan nähdä hämärästi. Näin on varsinkin, koska aiemmin kannatin itsekin useita asioita, joita nyt kauhistun ja pidän hulluutena.

Kaiken kaikkiaan olisi luovuttava vääristä oletuksista ja uskomuksista sen suhteen, että korkeakoulutus ja tiede olisivat jotenkin vastakkaisia ja sulkisivat pois mahdollisuuden uskoa Jumalaan ja kuolemanjälkeiseen elämään tai jotenkin usko näihin johtaisi huonoon tieteellisen opetuksen ja tutkimuksen tasoon ja tarkoittaisi paluuta keskiajalle. Kuitenkin kaikki se, mitä olen opiskellut, lukenut ja omaksunut ja oppinut, ei tule lopulta määrittämään, olenko elämässäni tyhmä vai en, vaan sen tulee määrittämään, miten uskollisesti noudatan ja toteutan elämässäni seuraavia Jeesuksen käskyjä: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän VilleHeiskanen kuva
Ville Heiskanen

Ihmisen älykkyyttä ei voi mitata vain yhdellä tapaa, mutta itselleni tulee mieleen uskovaisista, että pystyvätkö he kriittiseen analysointiin: Jos heidän omat uskomuksensa ovat tämän analysoinnin ulkopuolella, niin miksei muutkin osa-alueet? Minusta on selvää, että jos ihminen suhtautuu uskonnon perusolettamukseen tieteellisen tiedon kautta ja pystyy kriittiseen ajatteluun, niin hän toteaa Jumalan olemassaolon käytännössä mahdottomaksi. Jos vielä miettii hetken millaisessa yhteiskunnassa ja ajassa nämä uskontojen pohjat ovat luotu historialliselta pohjalta, sekä yhdistää monien eriuskontojen samankaltaiset piirteet, niin kuva uskontojen maailman selittäjänä menneisyydessä on hyvin vahva. Uskontojen asema alkoi murtumaan todenteolla 1800-luvun puolivälissä, kun kehitysoppi ja muut tieteelliset tutkimukset toivat päivänvaloon selvästi uskonnon oppeja vastaan sotivat tieteelliset todisteet.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Sehän riippuu täysin siitä mitä olet tekemässä. Jos tiedettä ja uskontoa ei sekoita, kaikki menee suhteellisen hyvin. Sitten kun ne sekoittaa ja alkaa esimerkiksi insinööritieteissä tieteen sijasta soveltaa uskomuksia tai hakata noitarumpuja, alkavat myös ongelmat.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Isaac Newtonilla ja kumppaneilla oli tieteellisen tutkimuksen ohessa paljon teologista pohdintaa... eikä niistä kai ollut kovin suurta harmia heidän lopullisille tieteellisille löydöilleen.

Ja tämä lienee ollut varsin pitkä käytäntö, sillä Napoleon taisi kysellä matemaatikko Laplacelta ettei hän ollut laskelmissaan ottanut huomioon Jumalaa. Laplace kuulemma vastasi: "Sitä oletusta en tarvinnut."

No, eihän Napoleonkaan ottanut keisarinkruunua kirkonmieheltä kruunua päähänsä vaan nappasi sen tämän kädestä ja painoi itse päähänsä.

Napoleonin kohtalon tiedämme.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jussi Linjama: Hyvin tiivistetty. Teologia ja yleensäkään pappisopinnot eivät voi tiedettä olla, kun taustana on usko. Siihen ei tarvita tieteellistä analyysia. Toisekseen, miten ihmeessä kenenkään ihmisen uskoa voidaan tieteellisesti mitata. Tietysti voidaan mitata ihmisen fysikaalisia ominaisuuksia ja niiden muutoksia, mutta silloin mitataan tosiaioita, ei uskon vahvuttaa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Teologia ja yleensäkään pappisopinnot eivät voi tiedettä olla, kun taustana on usko. Siihen ei tarvita tieteellistä analyysia.»

Kyllä suurin osa teologiasta on sellaista, että siinä voi käyttää tieteellisiä menetelmiä ja ajattelua, vaikkapa kirkkohistoriassa, eksegetiikassa, systemaattisessa teologiassa tai käytännön teologiassa. Eli vähän kaikessa.

Se, että tutkimuksen syynä on joidenkuiden usko, vaikuttaa vain joissain suppeissa aiheissa, kuten dogmatiikassa. Niiden ulkopuolella voidaan kyllä tehdä tiedettä aivan hyvin.

Sinällään uskonnolliset tulkinnat epäilemättä voivat värittää ja ohjata uskonnollisten tutkijoiden tutkimusta. Monet teologisen tiedekunnan tutkijoista eivät kuitenkaan ole millään tavalla uskossa, kuten taannoin edesmennyt Heikki Räisänen, joka kutsui itseään agnostikoksi ja kulttuurikristityksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pakko sanoa että osin ihan miellyttävä kirjoitus uskonnollisesta viitekehyksestä. Mikään ei pakota uskovaista suhtautumaan kaikkeen kritiikittömästi ja toisaalta tiedemieskin voi fiksoitua liikaa omaa maailmankuvaansa tukevaan evidenssiin.

Joku raja kuitenkin pitää vetää. Kreationismia tai rukouksilla parantamisia ei yksinkertaisesti voi ottaa ohjelmistoon.

Juhani Nurminen

Vaihdetaan otsikko, ja odotan ainakin aloittajan siihen vastaavan:
Juhani ei usko, hän siis on pöljä?

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Yhtä vähän kuin uskova pystyyy kiistattomasti todistamaan "Luojan" olemassaolon, yhtä vähän ns. tiede pystyy kiistattomasti todistamaan, ettei mitään "Luojaa" ole ja että esim. evoluutioteoria selittäisi kaiken. Ei se selitä.

Mutta jos alkaisin kirjoittaa siitä enemmän, tästä tulisi romaani. Ja yhtä vähän tieteellisesti todistettavisa oleva kuin ateistin (uskonto sekin) päinvastainen näkemys.

Blogistilla on rohkeutta ajatella itsenäisesti ja ns. tieteellisiä totuuksia kyseenalaistaen, mikä on mielestäni kunnioitettavaa.

Itse uskon Luojaan mutta hieman erilaiseen kuin Raamatussa on kerrottu sillä eiväthän geenit ole voineet syntyä sattumanvaraisesti ja ilman "suunnitelmaa".

Kuka ne sitten on suunnitellut?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Taas tämä olkiukko, että "tiede tietää kaiken / evoluutioteoria selittää kaiken" jota fundamentalistit ainakin tykkäävät käyttää.

Tiede ei ole kaikki tieto. Se on MENETELMÄ saada tietoa ympäröivästä maailmasta. Tiedetutkijat hyväksyvät tämän jokapäiväisenä asiana. Huono teoria kumoutuu aikanaan ja korvautunee paremmalla, jos havaintoaineisto menee siihen suuntaan.

Ainakin yksi hyvä puoli tieteellä on sen ennustavuus. Jos päättelemme tulevien vuosien talouslamaa, itkua ja hammastenkiristystä siitä, että jumala taisi nyt suutahtaa kun äänestimme Eduskunnassa avioliittolain muutoksen puolesta, niin ei sillä menetelmällä kovasti ennusteen arvoa ole.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Blogistin tyyli on minunkin mielestäni sympaattinen, joten kiitos siitä hänelle.

Jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi, joten varsinaisesti siitä kiisteleminen on ylipäätään turhaa.

Luin joku aika sitten tutkimuksen, jossa mainittiin kaikista amerikkalaisista tiede- ja huippututkijoista vain seitsemän prosenttia olevan ns. uskovaisia. Tämäkin vielä USA:ssa, joka on muuten vielä hyvin uskovaiseksi tunnustettu maanosa. Mitähän haastattelun tulos näyttäisi olevan eurooppalaisten tutkijoiden piirissä?

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Minä itse pidän enemmän siitä, että minulla on henkilökohtainen yhteys siihen korkeampaan voimaan mutta en pidä ihmisille tuputtamista jostain toisen antamasta uskosta. Keskustelua voidaan käydä, mutta missään nimessä ei pidä omaksua toisen uskontoa, mikä on hänen omaansa.

Meissä kaikissa asuu korkeampi voima ja me kaikki voimme keskustella sen kanssa.

Minä ajattelen aina, että puu, jossa on monta oksaa ja ne edustavat erilaisia uskontoja, minä en niihin perusta vaan katson sitä ainoaa korkeaa voimaa eli runkoa ja elämänhalu ja voima tulee sieltä juurista.

Juuri tieteestä tykkään enemmän ja nämä uskomukset pidän omana tietonani enkä aio tuputtaa mitä minä uskon ja mihinkin, koska se ei kuulu heille eikä minun asiani ole levitellä omaa uskoani.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Valitettavasti kirjoituksesta paistaa uskonnon ohjaama ajattelutapa ohittaa tai kieltää faktat silloin kuin ne ei palvele päämääriäsi. Tuotahan uskonto puhtaasti on ja varmasti olet kärppänä tätä kieltämään.

Syntyykö tuosta hyvää tiedettä, joka on faktojen etsimistä ja esittämistä vai ohitatko ne faktat jotka ei palvele tieteessä päämääriäsi, niin kuin jo uskossasi teet?

Vertaat historian uskovia tiedemiehiä, mutta et pohtinut asiaa että käyttivätkö he vallassa olevaa uskomusta tai poliittista järjestelmää hyväksi edistääkseen tiedettä ja tutkimuksiaan, mutta kaatuivat järjestelmän mukana.

Uskonnon alkuperäinen tarkoitus on valta ja hallinta, historiaa opiskelleena tiedät tämän, mutta uskovana ohitat vain faktan.

kerro itse oletko tyhmä?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Olenko tyhmä, koska olen uskova?»

Olet vähän joo, mutta älä hätäänny, se ei ole aivan niin yksinkertaista. Uskonnollisuus myös edellyttää älyä – saappaat eivät usko jumaliin. Uskonnollinen ajattelu vaikuttaakin olevan kuin kiinalainen sormilelu, josta ei pääse irti käyttämällä lisää voimaa tai tässä tapauksessa älyä. Aivan kuten vanha kysymys, kykeneekö Jumala luomaan niin suuren kiven, ettei kykene sitä nostamaan, kykeneekö älykäs ihminen keksimään juuri niin hämäävän valheen, että itse kuvittelee sen olevan toden? Se vaikuttaisi olevan jokaiselle mahdollista ja peräti helppoa, eikä vain uskonnon kohdalla. Peräti järjenkäytön olemassaolon tarkoitus vaikuttaa olevan erilaisten itsellemme sopivien väitteiden vakuuttava perustelu, olivat ne tosia tai eivät.

Uskonnollisista tai muista hölmöistä ajatuksista ei siksi ehkä ole mahdollista päästä eroon vain älyllä. Mikäli uskonnot ovat "meemiviruksia", jotka kukoistavat tavanomaisessa ihmismielessä, ehkä niiltä voi välttyä vain olemalla sopivalla tavalla poikkeava. Joko synnynnäisesti tai ympäristön vaikutuksesta.

    «Taustalla on laajempi myytti siitä, että tiede ja uskonto olisivat toisilleen vastakkaisia ja uskottava tutkija ei voi olla uskovainen samalla kertaa.»

Sinällään molemmat vaikuttaisivat pitävän paikkaansa – sekä tuo "myytti" (joka ei siis ole myytti) että se että uskonnolliset tutkijat voivat olla hyviä tutkijoita, mikäli eivät sekoita uskonnollista ajatteluaan tutkimukseen. Vaikuttaisikin olevan niin, että uskonnolliset ihmiset sortuvat uskonnolliseen ajatteluun vain tietyissä asioissa ja on lopulta vaikea arvioida, paljonko ajattelutapa kantautuu asiayhteydestä toiseen. Onhan niin, että persoonallisuus ja peräti kognitiiviset kyvyt vaikuttavat varsin kontekstuaalisilta. Jotkin älyn tekijät voivat myös olla positiivisessa yhteydessä uskonnollisiin näkemyksiin ja vaikuttavat siten eri tavoin eri tilanteissa eri ihmisillä.

Kannattaa nimittäin huomioida, että uskonnollisuus on ensisijaisesti mielen sosiaalinen ilmiö. Uskonnollinen maailmankuvakin on siten merkittävä vain sosiaalisessa kontekstissa, jota tutkimustyö ei yleensä ole yhtään sen enempää kuin kaupassakaan käynti.

Uskonnot ja muut vastaavat höpönpöpöt tarttuvat ensisijaisesti sellaisiin tietoisuuden sosiaalisiin perustarkoituksiin, joiden tehtävänä on osoittaa toisille, että "minä olen hyvä", "minä olisin hyvä puoliso", "minä olen osa ryhmää", "minä olen toisia parempi", "isoin jäbä on mun paras kamu" ja niin edelleen. Tällaiset kortit ovat sosiaalisessa kanssakäymisessä niin kuumaa kamaa, että eroon pääsy ehkä edellyttääkin tietynlaista sosiaalisen käyttäytymisen poikkeamaa. Se muodostuu kenties synnynnäisesti tai tiedostamattomana strategisena ratkaisuna jossain tilanteessa, tai ihan vain sattumalta.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

Täytyy olla kiitollinen, että meikäkristitty on välttynyt siltä, että ainakaan päin naamaa olisi moitittu tyhmäksi tai yksinkertaiseksi.

Ja vaikka onkin FT-titteli plakkarissa, täytyypä pitää peukkuja että osaan olla hurahtamatta nykyään niin suosittuun rasismiin, seksismiin tai erilaisiin ideologisiin fobioihin.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ "Olenko tyhmä, koska olen uskova?"

Valitettavasti minulla ei ole faktaa, että pystyisin kiistämään sen.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Kiitos, Veikka! - No further questions. ...ja pragmaattisuus ennenkaikkea.

Sanahan ei raukea tyhjiin myöskään tässä:

"Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet." Room. 1:22

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Rohkea blogi. Ihmiset ovat varmaan aina pitäneet uskovia tyhminä, koska eivät voi käsittää uskon olemusta. Toisaalta, kirkot - ja myös lahkot, ovat osaltaan syynä tähän huonoon maineeseen. Mark Twain on joskus sanonut, että kristinuskossa ei ole mitään vikaa - sitä on vain niin harva koskaan kokeillut. Amerikassa suurin osa kuului kirkkoihin niinä aikoina, joten kirkkokristittyjä kyllä riitti. Twain puhui varman sydämen uskosta, joka on aivan eri asia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Yli 400 vuotta eKr eläneelle Sokrateelle tieto ja hyve liittyivät läheisesti yhteen. Hyveen käsitteen tunteva ihminen siis tekisi automaattisesti sitä, mikä on hyvää.
Olisikin tervetullutta, jos tieteentekijät edelleenkin kokisivat hyveen merkityksen elämässä tärkeäksi, riippumatta edustamastaan koulukunnasta. Uskon ja hyveen yhdistäminen näyttäisi olevan helpompi ymmärtää.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

No niin.

Mikä näistä on "se oikea ja aito" korkeampi voima, jumaluus tai jumala johon pitäisi uskoa?

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Lists_of_deities

Uskonnot vaikuttavat olevan kokemusperäisiä (ns. "hiljaista tietoa) kokoelmia kulttuurisista koodeista ja käyttäytymismalleista, joilla on pidetty yhteiskuntia koossa.

Uskontojen toinen funktio vaikuttaisi olevan "yliluonnollisen" selittäminen (rutto yms) ajalla jolloin ei ollut parempaa tietoa.

Uskonnot ovat haitallisin ja tuhoisin vitsaus ihmiselle.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Se on tietysti se Jumala, joka aidosti kommunikoi. Mykkä ja olematon jumala ei siihen kykene.

Jeesus näki ongelman enemmän ihmisen puolella: "Jolla on korvat, se kuulkoon."

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Arvostomani emeritus prof. Esko Valtaoja totesi aikoinaan TS-kolumnissaan jotain siihen suuntaan, että olemme ihmiskunnan historiassa vasta alkumetreillä, joten on kannattaa käyttää se aika jona me täällä, silmänräpäyksen ajan olemme viedä kehitystä eteenpäin sen tiedon varassa jota vuosisatoja sitten elänneet sen aikaiset tiedemiehet ovat pohjan nykytieteelle luoneet.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

"...sen aikaiset tiedemiehet ovat pohjan nykytieteelle luoneet."

James Clerk Maxwell muuten oli koko elämänsä vakaumuksellinen kristitty:

https://fi.wikipedia.org/wiki/James_Clerk_Maxwell

Ja jostain syystä tuohon juutalaiseen väestönosaan jostain syystä kerääntyy paljon Nobelin palkintoja.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

En tyhmäksi välttämättä sanoisi..mutta totalitaristisen ajattelun kriitikko oleminen ja uskovaisena oleminen ei vain kovin hyvin sovi yhteen.

Kun olet todella uskovainen,niin se uskovaisuus on totaalista ja näin ollen uskovaisten valtio olisi myöskin totalitaarinen.

Hölmöä ehkä.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

Olen itse taipuvainen ajattelemaan, että uskonnollisuuden taustalla on koko joukko lajillemme tyypillisiä perinnöllisiä "ajattelun muotteja", joista moni korreloi yleisälykkyyden kanssa positiivisesti, mutta joiden olemassaolon ja mahdollisen negatiivisen vaikutuksen tiedostamatta jättäminen korreloivat negatiivisesti intrapersoonallisen älykkyyden kanssa.

Joitain näistä piirteistä:
-Symbolinen ajattelu: mielemme kyky rakentaa abstraktioita, joilla ei ole välttämättä mitään kosketuspintaa todellisuuden kanssa.
-mielen teoria ("sieluvaisto"): neljän ikävuoden paikkeilla kehittyvä kyky ymmärtää mielen olemassaolo toisissa ihmisissä ja silloin tällöin virheellisesti sielläkin missä sitä ei ole (esim. aivoista riippumattomana).
-type I error, tietynlainen selviytymistä edistävä "paranoidisuus" joka ilmenee usein taipumuksena olettaa intentionaalisuutta havaintojen selitykseksi: oksa rasahtaa metsässä -> karhu? Maa järisee -> korkeamman älyn rangaistus?
-jungilaiset arkkityypit korkeampina voimina
-lapsena usko vanhempiemme erehtymättömyyteen, minkä oletan säilyvän vaiston muodossa aikuisikään (erehtymättömän korkeamman voiman postulointi)
-mielikuvitusystävät lapsuudessa: tähän ilmiöön liittyvien neuraalisten toimintojen uudelleenaktivoituminen eri muodossa aikuisuudessa
-sisäänpäin kääntynyt empatia eli empatian tunne niitä omia ajatuksia kohtaan joiden toivoo olevan totta
-emotionaalinen päättely eli asioiden totuusarvon päättely sen perusteella mitä näitä asioita kohtaan tuntee
-maaginen ajattelu eli kausaalisen vaikutussuhteen olettaminen toisistaan täysin erillään olevien asioiden välille.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Minun mielestäni uskonnottomuus on heikko, mutta vahvistuva signaali. Samaan tapaan kuin vaikkapa mustien tasa-arvo lähti toteutumaan Yhdysvalloissa tai avioliittolain muutos hyväksyttiin Eduskunnassa.

Sinänsä sekulaarin signaalin vahvistuessa ei tarvitse ottaa kantaa uskovien viisauteen tai tyhmyyteen. Ateistien mahdollinen vahingonilo vaikkapa kirkosta eroamisen hetkellisistä nousupiikeistä, on lieveilmiö.

Mitä tulee esim. fundamentalistien evoluutiokielteisyyteen tms. saarnaamiseen, niin ne toistavat samoja jorinoita vuosista, vuosikymmenestä toiseen.Täten lähinnä toimivat esittäjiensä tavoitteita vastaan, kun tieteellisen tiedon ja sivistyksen koko ajan pikku hiljaa lisääntyessä käy entistä enemmän selviksi, kuinka taikauskoisiin magiakäsityksiin kreationismi ja vastaavat perustuvat. Kiinnostavuus vähenee myös juuri siksi, ettei sisältö muutu miksikään.

On ihmisiä, jotka haluavat turvautua perinteisiin, tuttuun ja turvalliseen. Koska muuten ei mieli pysy raiteillaan moniarvoisessa ja epävarmassa maailmassa. Ja kun maailma senkun vain muuttuu, niin sitä tiukemmin ja aggressiivisemmin? Mutta näiden henkilöiden määrä pikku hiljaa vähenee, pelkästään ns. luonnollisen poistuman kautta.

Ennusteeni on, että jos katsotaan asioita 100 tai 200 vuoden päästä, niin uskonnolliset sisällöt ja toiminnat nähdään samantapaisena aikansa kulttuuri-ilmiönä kuin vaikka afrikkalaisten poppamiesparantajat nähdään nykyään. Pyrkimyksenä hyvään ja korkeaan moraaliin, kanavoimalla ne jumaliin.

Olen nähnyt uskonfundamentalistien videoita siitä, että uskonnottomuuden edetessä uskoviin ruvettaisiin suhtautumaan agressiivisesti, heitä alettaisiin jopa vainoamaan. Minusta tämä on tuttua uskontoihin kuuluvaa pelolla ja uhkakuvilla kontrolloimista. Uskonnonvapauden ihanne tullee säilymään ja täten uskonvakaumus ei vain ole uskonnottomien intresseissä.

Tämä voi kuulostaa uskonnollisesta tylyltä ja lohduttomalta. Asialta joka pitäisi kieltää, kiistää? Mutta voisi kysyä, että pysyykö yhteiskunta samanlaisena 100 vuoden päästä kuin nyt, vai muuttuuko se. Veikkaisin jälkimmäistä, sekulaariin suuntaan, tiedon ja sivistyksen lisääntyessä. No, ainakin tiedon. Ja teknologian.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Veikka Mattila:

"Sanotaan asia suoraan: Suomessa on yhä suositummaksi tullut ajatus pitää uskovaa ihmistä tyhmänä tai ainakin yksinkertaisena, ajattelultaan lapsen tasolla olevana ihmisenä. Tällöin ajatellaan, että uskovaiselta ihmiseltä puuttuu kokonaan kyky itsenäiseen, kriittiseen ajatteluun eikä korkeakoulutettu tai ”nykyaikainen” ihminen ei voi mielekkäästi uskoa mihinkään yliluonnolliseen tai korkeampaan voimaan."

Se onko uskovainen tyhmä riippuu siitä mihin hän uskoo. Jos uskoo että raamatun asiasisällöstä vastaava on itse Jumala niin kyllä minä sellaista ihmistä vähän pöhkönä pidän. Jumala nyt vaan ei voi olla niin tyhmä, epäjohdonmukainen ja tietämätön.

Juhani Nurminen

"Parhaimmassa tapauksessa ehkä silmäni avautuvat näkemään ja mieleni ymmärtämään"

Asiahan on niin, ja tämä on Fakta(?), että se kuka/mikä on Jumala riippuu itse kunkin käsityksestä. Jos uskoo alkuräjähdykseen niin silloin alkuräjähdys on kaiken Luoja, eli Jumala.

Jos ajattelee kuten minä niin silloin edes sinä et ole olemassa, joten kaikki on... (niin mitä?)

Toimituksen poiminnat